© huhtikuussa 2002

Päivi Lehmusvuori
kirjastonjohtaja
teatteriohjaaja
Juva

Jasso - suomalainen sarjakuvakissa on arjen supersankari

Jasso-kissa on tänä vuonna viettänyt kymmenvuotissynttäreitä. Juhlavuoden aikana kissa on esiintynyt näyttelyissä Kemistä Juvalle ja Kouvolaan. Viimeksi Jasso näyttäytyi Helsingin kirjamessuilla. Jassoa on pohdittu myös seminaarissa Lahdessa.

Jasso on urbaani kissa, joka joutuu seikkailuun jo aamukahvia juodessaan. Kauppaan lähteminen on suuremman luokan hanke, joka vaatii huolellista valmistautumista. Jasson persoonallisimpia puolia on lähes itsenäistynyt häntä, joka kommentoi tapahtumia ja lähtee jopa omille teilleen.

Jasso on uransa aikana esiintynyt Hesarin strippeinä, omakustanteina ja eri kustantajien albumeina. Se seikkailee myös omassa Glubi-lehdessään. Jasson uran huippuna voisi pitää onnittelusarjakuvaa Aku Ankassa (2001, nro 24). Tosin kovakantinen nelivärialbumikaan ei ole hassumpi saavutus.

Jasso ja lapsuuden lumous

Jasson lapsenmielinen maailma on parhaimmillaan poggareissa. Isot selkeästi etenevät kuvatarinat ovat lähellä kuvakirjan kerrontaa. Jasson maailma hahmottuu lapsen silmin. Santeri-ystäväni - yhdeksän vuotta - kommentoi Jassoa seuraavasti: "Jasso on kiva, kun se on niin hassu ja kun sillä on se häntä ja kun se pesee videoita pesukoneessa." Sitä paitsi Roikosen "kaali"-hahmo on täysin samannäköinen kuin Santerin kuvakirjasankari "Kaali".

Lastenkulttuuriksi laskisin myös pitkät kertovat seikkailut kuten Jasso ja kuumuikut. Samoin strippien arkitarinat vetoavat lapsen kokemusmaailmaan.

Varoitus - Jasson lukeminen voi johtaa faniuteen

Lähempi tuttavuuteni Jassoon alkoi, kun kissan luoja, graafikko Juha Roikonen pystytti sankarinsa näyttelyä Juvan kirjastoon. Toki olin Jassoon törmännyt Hesarin sivuilla 90-luvulla ja Oulun lastenosaston hankinnoissa. Jasson maailmaan tipahdin kuitenkin vasta istuessani kirjailijavierailun alkutunnelmissa lukien ensimmäistä Jasso-julkaisuani. Se oli "Jasso kaikilla mausteilla".

Jasso-suhteeni roihahti täyteen liekkiinsä flunssaviruksen kourissa, jolloin ahmaisin koko käsilläni olleen Jasso-tuotannon. Kissa pääsi myös uniini seikkailemaan. Totta vieköön en ole varma mihin houreiset Jasso-torkkujaiset lukijansa johtaa. Ainakin Juvan kirjaston ne veivät Jasso-glubin jäseneksi ja Jasso-pehmolelujen ja -pystien omistajaksi.

Juhasta Jii Roikoseksi

Juha Roikonen on syntynyt Juvalla, Risulahdessa. Koulunkäyntinsä Roikonen aloitti Koikkalan kyläkoululla. Aku Ankka opasti Roikosen lukemaan kuten monen muun 50-luvun jälkeen syntyneen suomalaislapsen. Asterixin, Tintin, Lucky Luken, Tex Willerin, Alixin ja muiden sarjakuvien lisäksi Roikonen ahmi kirjastoautosta myös kirjoja. Lukuprofiiliin kuuluivat Tarzanit, Burroughsin kulttimaineinen Mars-sarja, Blytonit, Nopsajalat, Kolme etsivää -kirjasarja sekä Astrid Lindgrenin ja Richard Scarryn kirjat. (Roikonen 28.2.2002)

Kiinnostus sarjakuvaan säilyi yläasteella. Vuonna 1983 Roikonen osallistui Joka Pojan sarjakuvakilpailuun ja voitti ensimmäisen palkinnon. Kirjastosta löytynyt Sarjainfo-lehti avasi uusia näkökulmia: sarjakuvaan voi suhtautua myös vakavasti. (Laitinen 2002 ja Roikonen 6.2.2002)

Omaksikin hämmästyksekseen Roikonen pääsi ensimmäisellä yrittämällä Lahden muotoiluinstituuttiin opiskelemaan graafista suunnittelua ja valmistui sieltä 1995. (Roikonen 6.2.2002). Lopputyönään Roikonen valmisti kuvitellun megahittituotteen "Jasso" oheistuotteineen. (Hänninen 1995)

Leipätyönään Roikonen tekee kuvituksia sekä eri kustantajille että aikakauslehtiin. (Laitinen 2002). Roikosen töitä on ollut esillä näyttelyissä niin Kiasmassa kuin Euroopan sarjakuvakeskuksissa. Jasso seikkailee myös 13 animaatiossa. (Suomen i.a.)

Jasso syntyy

Jasso koki painomusteisen päivänvalonsa syksyllä 1992 omakustannelehdessä "Riddle". Roikonen kertoo kissan synnystä seuraavasti: "Yhtäkkiä päässäni liikahti jokin ja koin pakonomaista tarvetta mennä työpöytäni ääreen. Aloin piirtää sarjakuvaa: paperille hahmottui oudonnäköinen kissa, joka oli parhaillaan muuttamassa yksiöön. Jatkoin kissan seikkailujen ylöskirjaamista. (Siltä se tuntui, sillä käsikirjoituksesta ei ollut hajuakaan.) Ruudussa 33 kissa paljasti nimensä: Jasso." (Roikonen 1995) Tässä ensipotretissaan "Yksiössä kukaan ei ole kaksiossa" Jasso esittäytyy omintakeisessa maailmassaan. Hän vuokraa asunnon, jossa on vesijohto, pieni ikkuna ja ruokasieniviljelmä. Jasso käy taisteluun sienistön kanssa. Sienet lisääntyvät huimaa vauhtia eikä Jasso saa niitä nujerrettua syömällä eikä hutkimalla sähköjohdolla. Jasso lähtee ulos ja löytää Kaikenkierrättämöstä jääkaapin täynnä ruokaa. "Nyt voisinkin pitää kutsut", tuumii Jasso. Bileitten jälkeen Jasso nukkuu jääkaapissaan ja janon yllättäessä huomaa sulkea tippuvan hanan. Sieniongelma poistuu ja kuvastrippi päättyy onnellisesti: "Taasen uusi toivorikas päivä yksiössä".

Roikosen luomasta sarjakuvamaailmasta lukija löytää heti kansainvälisiä, urbaaneja ja savolaisia piirteitä. Jasso-kissassa on muistumia Herrimanin klassisesta sarjakuvasta "Krazy Kat". Sen piirrostyyli ja sanailu tuovat mieleen Jopen Näkymättömän Viänäsen. Kaupunkiympäristön kuvaus taas vie ajatukset Joakim Piriseen, ruotsalaiseen vaikkakin suomalaissyntyiseen sarjakuvataiteilijaan, jonka groteski Sokeri-Sakari hahmo panee tuulemaan Tukholmaa muistuttavassa maisemassa.

Ensimmäiset Jassot ilmestyivät omakustanteina tai eri lehdissä. Hard & Pet ­yhtiön julkaisema "Jasso ja hännän kunnossapito" (1996) kokoaa ne yhteen.

"Taidan olla fiksu tyyppi, kun häntänikin osaa puhua!"

Kuten kissoilla yleensä, häntä on mielialoja ja tunteita ilmaiseva elin. Sitä se on Jassollakin. Häntä persoonana ilmestyy jo toisessa Jasso-tarinassa "Katkolla", joka kuitenkin ilmestyi lukijoille vasta omakustanteessa "Jasso kaikilla mausteilla" vuonna 1995.

"Katkolla"-tarina lähtee liikkeelle nojatuolista television äärellä. Hännän ensirepliikki on "Apua!", jonka se lausuu Jasson juututtua viemäriin. Jasson toteamus on kuin myönteisen ajattelun oppaasta: "Taidan olla fiksu tyyppi, kun häntänikin osaa puhua!"

Häntä osoittautuu heti harvinaisen älykkääksi ja itsenäiseksi: se häippäisee tekemään väitöskirjaa ovien ärsytyskynnyksistä ja jättää Jasson viemäriin. Häntä on puheistaan huolimatta solidaarinen. Se palaa ja pelastaa Jasson pulasta sähköhammasharjalla.

Katkolla-tarinassa ilmaantuu hännän lisäksi toinen olennainen Jasso-maailman piirre: puhuva ja tarinaa myös metatasolla kommentoiva ympäristö. Viemäri kehottaa kissaa tilaamaan Valitut palat, ale-sähköjohto tarjoutuu pelastamaan Jasson ja vesihana kommentoi tarinaa toteamalla "Tämän täytyy olla kliimaksi". Myös yliluonnolliset elementit ovat mukana tarinassa.

Kolmannessa Jasso-tarinassa "Pesukone linkoaa aina tahdisti" Jasson filosofia alkaa kiteytyä: "En ole oikein koskaan ymmärtänyt, miksi pitää olla käytännön ongelmia vastassa joka käänteessä?". Tarinassa Jasson mukaan tulee lisää henkilöitä. Yksiössä asuvaksi kissaksi Jasso vaikuttaa välillä huomattavan sosiaaliselta. Tarinassa pesukone aiheuttaa ongelmia, mutta onneksi apu on lähellä. Naapurilla on mäntysuopaa. Kohta alkavat valtavat pesuorgiat: koneeseen lykätään tapetit, pumpulia, liesituuletin, FPI:n agentin ase sekä talonmiehen keittojuurekset. Pesukoneen syttyessä liekkeihin ihmetellään yhdessä syytä. Mutta ei hätää. Makkaraa voi paistaa hiilloksessa!

Jasso strippaa

Vuonna 1992 Roikonen osallistui Kemin sarjakuvakilpailuun ja tuli kolmanneksi nimettömällä strippisarjalla. Sen kehittyneempi versio ilmestyi Iltasanomien kuukauden kotimaisena sarjakuvana joulukuussa 1992. Sen jälkeen Jasso oli kypsä strippaamaan Helsingin Sanomissa. Jasso seikkaili Hesarissa 1993-1995. (Jii Roikonen, 2000, s. 14 ja Roikonen 9.4.2002). Strippejä on julkaistu kahdessa albumissa: "Jasso rypee riemussa" (1993) ja "Ilman tuntua juhlassa" (1997).

Stripeissä Jasson henkilögalleria kasvaa. Jasso saa seurakseen kokin, psykiatrin, hammaslääkärin, lääkärin, bussikuskin, poliisin ja muita virkavallan edustajia. Miljööt vaihtelevat rannalta kaupungille ja taas kotiin sohvalle ja ruokapöytään. Arkitapahtumat saavat taas dramaattisia käänteitä. Kattoon juuttuneet letut vaativat pakoautoa ja ryöstäjän kanssa pistäydytään kahvikupposella. Huumori perustuu stripeissä kielellis-kuvalliseen yllätykseen. Tarina kerrotaan kahdella tai kolmella kuvalla.

Elämä hännän toverina

Häntä on nokkela ja neuvokas. Se auttaa Jasson useimmiten kaikista "jumeista", joihin kissa joutuu. Jassolla on nimittäin tapana juuttua niin postilaatikoihin kuin ­luukkuihinkin viemäreistä puhumattakaan. Häntä myös narraa kissaa. Se muun muassa puijaa kissan tuijottamaan telepatiaviestejä television sähinästä.

Tarinassa "Seikkaperäily kirjahyllyjen välissä" häntä osoittautuu ahkeraksi lukijaksi. Jasso ja häntä liftaavat ufon kyydissä kirjastoon. Kirjastoaineisto, jota on tietenkin ahkerasti karhuttu, on materialisoitu sokeripalaksi. Hyllyjen välissä eksyy ja nälkä yllättää. Sokeripala vatsaan ja niin kirjastoaineisto joutuu suoleen. Kaikeksi yllätykseksi kirjastokortilla saa rahaa automaatista: sakot saadaan maksuun ja rahaa vielä jää maailmanympärimatkaan.

Jaksossa "Jasso ja hännän kunnossapito" häntä käyttäytyy oudosti ja kupsahtaa irtipoikki lattialle. Jasso huolestuu, lukee opaskirjoja, mutta mikään ei auta. Jasso joutuu jättämään hännän Reisgan korjaamoon. Jasson ja hännän kiinteä yhteys käy traagisesti ilmi: Jasso lähes sekoaa erosta.

Hännän sosiaaliseen elämään tutustumme laajemmin viimeisimmässä Jasso-poggarissa "Lemmen kissa" (2002). Häntä saa kutsun luokkakokoukseen risteilylle. Laivan baarissa häntää liehittelee Auervaaran kaltainen olento. Tarina johdattaa sankarinsa haaksirikkoon ja autiolle murosaarelle. Palastuttuaan Jasso häntineen kiehuu perunapadassa. Häntä katoaa jälleen. Laivan uumenista paljastuu reaktori, jonka takana on menossa häntien beijaiset. Käyttääkö reaktori häntiä voimanlähteenään?

Kissan humppa eli Roikosen kerronta monipuolistuu

Hard & Pet ­yhtiön kustantamat "Kissan humppa" (1995) ja "Jasso ja kuumuikut" (1996) toivat julkisuuteen monipuolisen ja kypsyneen sarjakuvataiteilijan. Niissä tarinoiden pituus ja rakenne vaihtelevat. Lyhyet yhden sivun tai aukeaman jutut, puolipitkät muutaman sivun tarinat ja pitkät kertovat " novellit" lomittuvat toisiinsa. Roikosen sarjakuvakerronta rikastuu. Kertomusten rakenne on uusi: yhdellä sivulla on useita, erikokoisia kuvia. Roikonen on aikaisemmin rajannut kuvat selvästi, nyt hän käyttää myös avoimia kuvia. Kuvakoot vaihtelevat pitkäkäisistä kapeisiin ja isoista pieniin. Myös "käsiala" varmistuu. Rosoinen ja laiha katti saa tässä albumissa uudenlaista vauhdikkuutta ja varmuutta. Jasson maailmaan ilmestyy perspektiivejä, kaupunkinäkymiä ja lisää henkilöitä, mutta sen luonne pysyy jassomaisena arjen ja absurdin yhdistelmänä.

"Jasso ja kuumuikut" esittelee Jasson hämärän menneisyyden. Tapaamme tarinan alkulehdillä Jasson perheen: yksinhuoltajan ankaraa arkea elävän äidin ja neljä kissanpoikaa. Kuuhun ja takaisin vievä tarina alkaa sillin viemisestä roskiin. Kuussa ne tapaavat tietenkin kuumuikut, jotka ovat savolaisittain suulaita.

Jasso on super!

Vuonna 1998 ruutuun ryntää Super-Jasso. Samalla hännästä kehkeytyy Hyper-Häntä. Supermaisia ominaisuuksia kissa oli väläytellyt jo aikaisemminkin. Tarinassa "Kovaa peliä bostilaatiolla" nähdään Jasson ensimmäiset nintendo-otteet. Arkisen kävelyn on aiemmin saattanut päättää hyppy viidenteen kerrokseen kevyesti ja kierteellä.

"Jasso ja harmaa talous" on parisivuinen tarina, joka esittelee Jasson uuden ominaisuuden. Harmaa päivää on taas alussa. Kuuluu vain murojen jupinaa. Mutta kuinka on muroyllätyksen laita? Paketista löytyy superpuku kahdelle.

Albumissa Jasso lähtee superpuvulla etelään hännän kanssa. Puku on tosin niin puhelias, että välillä on vaihdettava ihan tavalliseen lentokoneeseen. Superominaisuuksia tarvitaan jassomaiseen tyyliin pullan viipaloinnissa ja superpuvusta on apua keräilyssä.

Jasso netissä, lehdissä ja puussa

Jasson tuore albumi on 80-sivuinen osittain nelivärinen ja kovakantinen "Jasso purkissa", joka on Tammen julkaisema. Se sisältää tarinoita ja strippejä eri lähteistä vuosilta 1999-2002.

Albumissa on kaksi puhtaasti kuvakerrontaan perustuvaa tarinaa, jossa ajatukset ilmaistaan kuvallisilla kuplilla. Niissä Jasso esiintyy kännykkä- ja televisiokulttuuria kritisoivana älykkönä!

Albumin kolmiväristripit on julkaistu Helsinki.net -lehdessä. Stripeissä Jasso esittäytyy kultturellimpana ja urbaanimpana kuin koskaan. Aiheina ovat kirjasto, taideaallot ja diginagit. Beat ja punk ja tekotosikot saavat omat strippinsä. Stripit ovat piirrostyyliltään vauhdikkaita ja kerroksittaisia. Roikonen käyttää pyöreitä ja soikeita rajauksia ja kuva-alaa taidokkaasti.

Albumin uutuus on Jasson siirtyminen neliväriaikaan. Enter-lehdessä julkaistut sivun stripit ovat tyyliltään rauhallisempia. Lehden tematiikka näkyy aihevalinnoissa. Jasso saa ilmaistietokoneen ja lähtee surfaamaan. Stripeissä käsitellään liikuntalajeja, alennusmyyntejä, kaamosmasennusta ja virkamiehiä.

Tapaamme albumissa Jasson myös tutusti arjen ja asumisen tuomissa ongelmissa. Remontti-Reisga käy vaihtamassa asuntoon paristot ja Jasso taistelee liikuttavasti pölypunkkien ja homeen kanssa. Lyhyissä mustavalkoisissa yhden rivin stripeissä seuraamme hännän seikkailuja.

Jasso - väkivallaton vaihtoehto

Jasso on kokenut melkoisen muodonmuutoksen kymmenen vuoden aikana. Se on muuttunut rosoisesta ja laihasta yksiössä yksin kamppailevasta katista superkissaksi ja urbaaniksi selviytyjäksi, joka osaa keskustella taidesuunnista ja ottaa kantaa webbiin ja wappiin. Alkujassojen mörkö- ja hirviömäiset korvalliset otukset ovat väistyneet ihmismäisempien hahmojen taakse. Jasson ympäristö on laajentunut yksiöstä kuuhun ja valtameren syvyyksiin. Kaupunkien kaduilla Jasso liikkuu kuin kotonaan kierrättäen ja bussilla. Koko ympäristö heittäytyy puheliaaksi Jasson ilmestyessä paikalle. Hanat ja kaalit ja tupeet keskustelevat ja kommentoivat juonta ja henkilöitä. Tai jupisevat ihan omiaan.

Mutta Jasson omaperäinen tapa katsella maailmaa on säilynyt. Hanan vuotaminen on edelleen suurenluokan ongelma. Arki sisältää uskomattomia haasteita ja mielikuvitus vie suoraan keinutuolista Bermudan kolmioon.

Piirrostyylin notkeutumisen lisäksi Jasson intertekstuaaliset viitteet ja kulttuurikommentit ovat vuosien varrella runsastuneet. Jasso kuulee ruislinnun laulua korvissaan ja kulkee Mustanaamion muroluolaan. Tupee huutelee repliikkejä Hamletista. Ja rakkaus supersarjakuviin on löytänyt omat sovelluksensa Roikosen kynästä.

Jasso on rauhaa rakastava kissa. Sen väkivaltaisuus supistuu naggien ja maggaroiden syömiseen. Vauhdin ja huumorin sarjaan tuovat mielikuvitus ja sanallis-kuvallinen leikittely. Kielikommat ja kuvakommat saavat lukijan nauramaan. Jassolla on myös oma kielensä, josta on paikallaan varotus: se saattaa tarttua.


LÄHTEET

Painamattomat lähteet:
Keskustelut Jii Roikosen kanssa 6.2.2002.
Kirje Jii Roikoselta 28.3.2002 ja 9.4.2002.

Www-sivut:
Laitinen, Eija: Juha Roikonen julkaisussa Gottlundin puistikko ­ Juvan kulttuuria sanoin ja kuvin. Juvan kirjasto ja Juvan Kotiseutu- ja Museoyhdistys 2002. Osoitteessa
www.juwanet.org/kirjasto/gottlundinpuistikko.
Suomen Sarjakuvaseuran Sähköiset Sivut. I.a.

Painetut lähteet:
Hänninen, Harto: Esipuhe Jassolokeroon. Julkaisussa Roikonen, Jii: Jasso ­ Kissan humppa. Hard & Pet 1995.
Jii Roikonen ­ kolmekymppinen. Julkaisussa KK-sarjis 2, 11/2002.
Roikonen, Jii: Sangarisivut. Julkaisussa Roikonen, Jii: Jasso ­ Kissan humppa. Hard & Pet 1995.

Jii Roikosen julkaisut:
Jasso rypee riemussa. Jalava 1993.
Jasso kaikilla mausteilla. Omakustanne 1995.
Jasso - Kissan humppa. Hard & Pet 1995. (Parasiittisarjat 1)
Jasso ja kuumuikut. Hard & Pet 1996. (Parasiittisarjat 3)
Jasso ja hännän kunnossapito. Hard & Pet 1996.
Jasso-poggari 1: Mussakin tahdissa. Arktinen banaani 1997.
Ilman tuntua juhlassa. Arktinen banaani 1997. (Jasso 1)
Jasso on super! Arktinen banaani 1998.
Jasso # 1, Jasso-glubin jäsenlehti 1/1999. Arktinen banaani.
Jasso # 2, Jasso-glubin jäsenlehti 2/1999. Arktinen banaani.
Jasso # 3, Jasso-Glubin jäsenlehti 1/2000. Arktinen banaani.
Jasso # 4, Jasso-Glubin jäsenlehti 2/2000. Arktinen banaani.
Jasso # 5, Jasso-Glubin jäsenlehti 1/2001. Arktinen banaani.
Jasso # 6, Jasso-glubin jäsenlehti 2/2001. Arktinen banaani.
Jasso # 7, Jasso-glubin jäsenlehti 1/2002. Arktinen banaani.
Jasso purkissa. Tammi 2002.
Jasso, lemmen kissa. Arktinen banaani 2002.

(Artikkeli on julkaistu lastenkulttuurijulkaisu Tyyris Tyllerössä 4/2002.)